Jahah. Mistähän sitä aloittaisi...

Nooh olen lopen kyllästynyt elämääni. Ehkä tilanne alkaa olla jo vakavampi kun monet uskoisikaan.
Elämässäni on ollut jo monen kuukauden ns "turtumis vaihe" päällä. En tiedä parempaakaan sanaa sitä kuvaamaan.  Ei vaan kiinnosta tehdä mitään. Kämppä on kuin sikolätti, tiskit tiskaamatta, pyykit pesemättä, jne jne. Tiskialtaaseeni on jo pesinyt jonkinmoinen kärpäsyhdyskunta joka näyttää lisääntyvän.
 Tämän turtumisen johdosta osittan, osittan vain yleisen saamattomuuden vuoksi, olen jättänyt laskunikin maksamatta. Luottotiedot kai menee lopullisesti, mutta ihan sama. Ei vaan jaksa välittää mistään mitään. Loppujen lopuksi tuntuu vaan siltä, että ihan sama mitä elämässäni yritänkään, kaikki menee vituilleen loppupeleissä kumminkin. Tiedän tiedän, surkeaa tyhmää valitusta. Säälittävää suoraan sanoen. Mutta toisaalta sama se sille, ei kai tässä elämässä ole enää jäljellä ketään tai mitään minkä vuoksi jaksaisi yrittää. Työpaikkani sentään (toistaiseksi) olen saanut pitää, mutta olen alkanut miettimään, että miksi sitäkään pitäisi pitää kun ei siitäkään rahaa tienaa liion enempää kun työttömänä ollessa. Blah. Nooh koetetaan nyt kuitenkin jotenkin tätä elämää jatkaa ja katotaan mitä tästä tulee vai tuleeko mitään. Paras ratkaisu olis kai muuttaa ulkomaille ja ruveta elämään erakkona jossakin huitsin nevadassa. Elättää itse itsensä omavarais taloudella, ja kuolla nälkään jos ei onnista.

Mutta nyt kiitos anteeksi nam. Menen sängynpohjlle kirjaa lukemaan toivoen että nukahdan joskus jos nukahdan. Kiitos HEI!.